Buckingham Palace
Meiän hostelli Camdenissa
Oon nukkunu Lontoota pois ja muutenki väsänny miljoonaa asiaa, mut nyt tekin, jotka mahdollisesti ette oo viel kuullu mun ja Annikan Lontoon reissusta, kuulette jotain. Tietenkin tää versio on editor's cut (ja silti tää tulee venähtämään kilometripostaukseks sanompahan vaan..). Se oli niinku varoituksen sana.
Voidaan aloittaa siitä, että kun mä reissaan, niin tietenkään kaikki ei vaan voi mennä täydellisesti putkeen, MUTTA must se on vaan plussaa ja tekee siit reissusta paljon mielenkiintosemman ja paljon hauskempaahan on sit kertoa villiä tarinaa mun tyyliin suurieleisesti elehtien kera järkyttävien ilmeiden ja muiden imitaatioiden, ku yritän saada ihmiset elää sitä samalla, ku sitä kerron.
Väitän, että spontaani (tai suunniteltukin matka), joka ei oo mikään all-inclusive, on sata kertaa rikkaampi kokemus. Vähintään. Se et mä en ollu all-inclusive matkalla tarkoittaa sitä, ettette tuu kuulee tarinaa siitä, kuinka mä vietin loman peruskaavan mukaan eli matkustin paikan päälle muitta mutkitta, oli tosi kiva hotelli, sit shopattiin, syötiin, juhlittiin ja katottiin nähtävyyksiä/makoiltiin rannalla (riippuen tietenkin kohteesta). Ei sillä, ettei me oltais tehty noin. Me vaan tehtiin kaikki tyylillä! ...alkaen matkan varaamisesta.
Koko viikko oltiin mietitty et mitäs viikonloppuna tehtäis tai oikeestaan minne mentäis. Punnittiin vaihtoehtoja, paikkoja, hintoja yms. Turhauduttiin ja kelattiin jo jäädä Luxembourgiin (joka on jo niin nähty, mut onneks täält on niin helppo matkustaa! ryanair, min bästa vän<3)
Torstaina sit illalla päätettiinki yhtäkkiä et no kyllä me lähetään ja kyllä me saadaan kaikki näinkin lyhyellä varoitusajalla toimimaan. Ostettiin siis matkat, etittiin ja varattiin hostelli, hihkuttiin, tutkittiin koko yö Lontoota internetin välityksellä, nukuttiin, pakattiin ja lähdettiin (paitsi et Annika teki ton pakkauksen ennen nukkumista..). Mä pakkaan nykyään AINA just ennen lähtöä. En tajuu niitä, jotka pakkaa jonku listan kanssa kaks viikkoa aiemmin, mut ei nekään varmaan mua. Mut hyvin oon selvinny tähän asti. (Ihme..)
Mä en tiedä yhtään mistä aloittaa, kuin tarkasti kertoa kaikki, ku jo pääkohtien kertominenki tulee venäyttää tän tajuttomaks.
Luxissa ei siis oo ryanairin lentokenttää, mut täält menee bussi suoraan Frankfurt-Hahnin lentokentälle ja sielt lentää koneita moneen suuntaan toisin ku Suomen Tampereen kentältä. Mä sain torstai iltana printattua lentoliput ja kelasin hoitaa ton bussiasian seuraavana päivänä. Joo, kyl mä sen hoidinkin, mut jos se ei ollu viime tipassa hoitamista, nii sit ei kyl mikään oo.
Selvittiin siis kentälle ja Lontooseen. JESJESJES. London Stansted nimiseltä kentältä mentiin bussilla Liverpool Streetille, josta otettiin taxi Greenwichiin, jonne oltiin buukattu se hostelli. Taksikuski oli mukava, vaikka vähän sekopäältä vaikuttikin (hyvällä tavalla) ja taksi oli veikee. Siin ei ollu takakonttii, nii takan oli tilaa kivasti, vaik auto ei ollu mikään iso.
Hostellille päästyämme oli nightlife lopettamassa siltä yöltä ja jouduttiin koputteleen ikkunoita et päästäis hostelliin sisään vain kuullaksemme, et oli tapahtunu joku virhe varauksessa, jonka tuloksena oli tapahtunut tuplabuukkaus ja se taas tarkoitti sitä, ettei meille ollu tilaa kyseisessä hostellissa enää.
Onneks samalla ketjulla oli useampi hostelli Lontoossa ja Camdenista löytyi meille pedit. Nii meiät lähetettiin sitten taksilla sinne (ei jouduttu ite maksaa taksia). Tosi ystävällistä porukkaa tavattiin ja se Greenwichin respa, hyvin hoiti työnsä ja small talkinsa, heitettiin hienoo läppää!
Camdenissa oltiin sit about 4am ja aamulla herättiin ysiks aamiaiselle, jonka jälkeen lähettiin tsekkaa cityä tarkemmin. Camden on tunnettu markkinoistaan ja voin sanoa, etten mäkään jääny tyhjin käsin. Meiltä loppu punnat kesken päivän sekä Annikalta että multa ja piti käydä vaihtaa lisää. Markkinoilla huipuinta on tinkiminen! Ja mä en yksinkertaisesti voinut mitään sille et löysin kaikkea ja ostin kans. Suomessa en ikinä löydä mitään. Suomessa shoppailu on erittäin reiästä.. tekee vaan ärtyneeks.
Camden Markettia
Mun Lontoon Ale -löytö. ovh. £50 ja maksoin £20 ja sopii mun Damin takkiin noi!:)
Oltiin siis St. Christopher's Innin Camdenin hostellissa ja voin kyllä suositella kaikille. Henkilökunta mahtavaa ja saman ketjun hostellissa oltiin tosiaan Bruggen reissullaki ja aion kyllä jatkossaki esim. reilin aikana suosia. P.S. Bruggessa en sitä tienny, mut siis ton hostellin avainkortin ku säästää, nii sillä saa 10% alennusta, jos menee saman ketjun hostelliin myöhemmin! Et hyvä tietää vaan, jos joku muukin meinaa suosia samaa ketjua. Alakerrassa oli Belushi's. Kuulemma Camdenin ainoa rockbaari. En sitten tiedä. Hyvää musaa siel kyllä tuli ja eipä hajonnu pää kaupoissakaan soitettuun musiikkiin, päinvastoin!
Tähän väliin vaan vikkelä maininta et kävin Lontoossa tietty Subissa, ku siit on tullu nyt jo perinne matkustettaessa! Ja siel oli jotain erilaisii juttui, mitä en oo ennen nähny:D Subiin sai esim. maissia. Ja oli hyvää, tietty!
Illalla sit nightlife ja Belushia pidemmälle ei päästy (ennen jatkoja siis;>). Tutustuttiin paikallisiin ja oli ihanaa, kun tajus kaikkia ympärillä olijoita! Ne puhu ymmärrettävää kieltä ...tääl Luxis, ku oon ain ihan hoomoilasena. Ja tiedän et brittiaksentti jakaa mielipiteitä, mut mä niiiiin rakastanrakastanrakastan sitä! Ja Lontoos oli myös hyvännäköisiä ihmisiä! Luxis ei oo:D (mut mielipiteistähän ei sovi kiistellä). Ja se ei oo vaan se ulkonäkö, vaan asenne. Lux on täynnä pankki-ihmisiä, Lontoosta löytyy kaikkea. Tosin ei pidä unohtaa, että Luxissa on 46500 ihmistä ja Lontoossa 7,1 miljoonaa.
Ei me kauheesti nukuttu lauantaina. Oltiin ekat aamupalalla, jonka jälkeen mentiin ottaa muutaman tunnin päikkärit ja lähettiin tekee sightseen kierros. Ostettiin päivälippu Lontoon undergroundiin (ym. julkisiin) ja matkustettiin Piccadillylle, josta sitte jatkettiin jalan ja nähtiin näin muutaman mainitakseni mm. Big Ben, Buckingham Palace, London eye. Kävin myös elämäni ekaa kertaa Starbucksissa. Monta kertaa on pitäny mennä, mut nyt vasta sain aikaseks. Onpahan tullu nyt sielläki sitten käytyä. Luxista kyseistä kahvilaa ei löydy.
Illalla pohdittiin, et mihis mentäis ja etittiin jotain kivaa nightlife paikkaa. Bussilla ei uskallettu enää mennä mihinkään, ku meil oli aamulento ja piti sille ehtiä. Lopulta Annika sit luovutti ja meni nukkumaan ja mä kävelin Camdenia, kunnes päädyin Belushiin (taas, ku emmä yksin halunnu mihkään kauas mennä) tutustumaan lisää paikallisiin ja taas päädyttiin jatkoille jonnekin, tällä kertaa Lontoon yliopistossa opiskelevien kanssa ja paikalla oli edustamassa muitakin skandinavian edustajia, vaikka minä tosin ainoana suomalaisena jälleen kerran. Hauskaa oli!
Yöllä sit riennettiin takas hostelliin ja puettiin päälle miljoona kerrosta vaatetta, koska lentokoneeseen sai tuoda vaan 10kiloa ja meil oli Lontooseen mennessä kummallakin yli yheksän. Oman laukun painoa en kattonu, ku tultiin takas, mut Annikan laukku oli kevyempi takas tullessa ja mul oli päällä ainakin 10 paitaa, kaks takkia ja mun pitkä villatakki, kahet housut ja kaks vyötä. Eli toisin sanoen voitte vaan kuvitella, millanen näky ollaan oltu. Varsin viehättäviä tietenkin ja kauneimmillamme. Ihmettelen vielki, et kuin kukaan tärkee muotihenkilö ei bongannu meitä..
Sit takaisin Luxin kotiin, hetki datausta ja totaalinen kuoleminen. Ai miten niin olin väsynyt! Aamulla heräsin sit virkeenä kuuden aikaan tosi söpönä kaikki vaatteet ja meikit päällä ja naamassa (tai ainaki osa meikeistä oli viel naamassa sen nukkumisen jäljiltä...)
Semmosta, illal mulle tapahtuu jotain uutta, eli joko tänään tai huomenissa kirjoittelen lisää taasen! Hejdå!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti