Amazed.

Otsikko on juuri oikea sana kuvaamaan mun tunnelmia tällä hetkellä. Kaksi viikkoa on mennyt sitten viime kirjoitteluni ja estäviä tekijöitä ovat ehdottomasti olleet ainakin sijalla yksi oleva auringon paiste, sijalla kaksi oleva pääsykokeiden lähentyminen, vaikka mä en oo antanu ajalle lupaa alkaan ottaa loppukiri juoksua. Tosin se on kyllä varmaan juossu tässä koko ajan, koska mä oon ollu täällä jo joitakin viikkoja yli puol vuotta, enkä tajuu et missä vaiheessa tääkin kaikki aika meni. Tässä on taas tapahtunut paljon ja kaikenlaista, mut nyt haluan kirjoittaa kahdesta asiasta: Noista lapsista, koska ne on hämmästyttäny mua yksinomaan juuri tänään aivan erityisen paljon ja mun vappuriennoista, jotka oli aivan mahtavat!

Aloitetaan lapsista, koska oon vieläkin ihan sanaton. Kello on vasta yks päivällä ja ne on käyttäytynyt, ku enkelit tänään. Niil on ihan selvänä joku salaliitto menossa mua vastaan, vaik tollasta salaliittoa en pistä pahakseni. Kuten normaalistikin nyt viimeisen parin viikon aikana, kun toi hostmama on ollu työharjoittelussa, mun aikataulut on ollu vähän erilaiset, mut toisaalta kovin säännölliset, niin en pistä pahakseni. Aamulla oon hoitanu lapset kouluun. Vanhemmalle tulee koulubussi, kuten nuoremmallekin ensi vuonna sitten. Nuorempaa heitän siis kouluun yleensä joka päivä kaheksaks ja haen sen sieltä middayn aikaan. Tapanani on, sekä oman että lasten kielitaidon kannalta, käyttää englantia niin paljon kuin sielu vaan sietää. Muahan ei oo ikinä haitannu puhuminen. Oon siinä joskus liiankin aktiivinen sielu.

Leylan kaa täs jokin aika sitten kouluun ajaessani sain sen innostumaan vasemmasta ja oikeasta, ja mikä onkaan parempi tapa oppia, kuin että on kiinnostunut asioista, kiinnostunut oppimaan. Tähän voisin alkaa avautumaan noit pääsykoekirjajuttuja, joita mun päähän on ilmestyny lukemisen myötä, mutta empäs alakaan. Nähähä.

Tänään aamulla sitten, kun taas ajettiin kouluun näitä Luxembourgin överikurvikkaita teitä kuten tavallista Leyla yhtäkkiä päsäytti (englanniks tietenki) et oikeelle. Mä katoin sitä siin vaihees (keskittyen tietenkin ajoon samaan aikaan HAHA) sillai et arvasko se nyt vaan vai mikä tää juttu on olevinaan? Se on siis neljä vuotias pikku veijari. No kysyin siltä sitten, et tiiätkö kumpi on sun oikee käsi. Sit se katto mua, niinku mä olisin muka sitä tyhmänä pitäny ja nosti oikeen kätensä. Jotain hyötyy kai noista mutkasista teistä ja mun höpöttelyistä on ollu. Mut toi tuli niin puuntakaa aamulla et huh.

Nää on muutenki tosi omatoimisia ja älykkäitä kyllä. Mun suurin tehtävä tuntuu täällä olevan hoputtaminen, et ehitään jonnekki joskus. Tytöt tykkää tehä asioita ite ja miks mä niitä estäisin, niin kauan ku ne ei oo vaaraks ittelleen.

Jep, jatketaan sit ajasta, kun ne tuli koulusta syömään mun tekemää lunchia. Leikkasin sit kasvisosastolle paprikaa, kurkkua ja tomaattia, joista nää inhoo tomaattia ja kurkkua, jota mä oon kans ihmetelly niille suureen ääneen, koska mä oon maailman nirsoin ihminen ja ainoo tyyliin jota suostuin pienenä syömään oli kurkku. Tomaatti joskus. Paprikaa opin syömään ehkä ku täytin 18. Joo nirso tosiaan..

Ja aina ku oon yrittäny niille tarjoo kurkkua ja vetäny kunnon shown siitä kuin hyvää tää on ja syöny sellasella antaumuksella sitä kans, nii noi on vastavuoroisesti vaan irvistelly mulle ja vaatinu jotain maissii tai muuta. Jep. No tänään toi isompi noist sit popsi noit kurkkuja ja ku mä olin sit et hulluksiko oot tullu et mistä asti sä oot kurkkuja poskees pistelly, nii se vaan nauro ja pisteli lisää. Plus et mä söin semitukevasti, ku otin lisääki. Pastaa ja kastiketta ihan siis vaan. Nii en joutunu tänään yrittään saada niitä keskittymään tähän pääaktiin, eli syömiseen, vaan ne söi niinku hevoset ja otettiin kaikki sit lisää, mut oon ihan varma et ne söi enemmän ku mä. Ja miten ton kokosiin ihmisiin muka mahtuu ton verran? Mut joo, tää on vaan joku salaliitto, et totellaan tänään ja huomen niitten on varmaan pakko olla ihan monstereita. ....salaliitto.

Tämä tästä avautumisesta, odotan innolla jo et miten tää päivä tulee jatkuun.

Sitten vapusta. Sää oli puolellamme, niinkuin lähes koko huhtikuun. Ei oo vaikee olla tuol ulkona kesävaatteissa ku asteet hipoo +25 astetta. Perjantaina ei vielä juhlittu, vaikka perjantai oli kaikilla vapaa, kun toi 1st of May on melko kansainvälinen vapaapäivä. En kyllä ollu tekemättä mitään, oikeastaan aloitin tekemisen torstai-iltana jo ja suuntasin kielikurssilta suoraan koittaan napatanssia. Aika veikeetä, koska siin pitää oikeesti hallita koko kehonsa, mutta kuten kaikki mitä täällä oon tähän mennessä kokeillu, nii aloittelijoiden ryhmä on mulle liian easya. Tasoerot on niin suuret ja kaikkien pitää kuitenkin pysyä perässä, eikä kaikilla tosiaan ole 12 vuoden voimistelutaustaa takanaan, mut kiva se on aina kokeilla silti!

Lauantaina sitten kokoonnuttiin lauma suomalaisia piknikille puistoon, josta sitten jatkuikin ilta pitkälle aamuyöhön asti. Vappua juhlittiin suomalaiseen tyyliin ja joillain saattaa löytyä mustia aukkoja päästään (saattaa löytyä = löytyy). Mulla on lähinnä olo et tapahtuks kaikki mitä muistan oikeesti, koska näin varmaan ainakin 15 suomalaista nuorta koko illan aikana. Täällä on oikeesti aika paljon suomalaisia, puistossa ei oo mikään ihme törmätä suomalaisperheisiin, mut ei oo kyllä mihkään muihinkaan, jos about 30 prossaa kansasta on jostain muualta ku Suomesta. Hah.

Sunnuntai meni sitten melko nätisti nukkuessa univelkoja pois, hieman pääsykoekirjaa vilkuillen. Tänään oiski ohjelmassa vielä ranskankielen opiskelua, sekä pääsykoekirjaa. Nyt meen ottaa mallia koirasta ja meen tohon pihalle makoileen ja notkuun.

Huomenna taas ois leffateatterissa ladies' night, johon tää tahtoo kattoo jotain sponsoroitua hömppäleffaa, jost saa jonku kivan pikku puketinki, jos siel on viel lippuja jäljellä siis..

Lauantaina olis mahdollisuus skydivingiin ja semmoseen hintaan et olisin tyhmä, jos en menis, koska Suomessa se on tuplasti sen, mut ilmoittelen siitä sitten lisää et kuis sen kaa kävikään.

Nyt en höpötä enempää, tähän tuli jo semmonen puhetulva et suosittelisin itselleni päivittämään useammin, nii olis jotain järkeeki näissä teksteissä. Heippa kaikki ihanaiset! Toivottavasti teiänki vappu oli kiva ja toivon mukaan kuulette musta nyt vähän aikaisemmin, ku kahen viikon päästä seuraavaks! Kiiiihii.