keskiviikko 17. kesäkuuta 2009

Pika- ja viikonloppukelausta eli sisäinen lapsi kutsuu huvipuisto Walibiin!

Soon moro taasen!

Sikan taas tapahtunu viime aikoina, The Proposal, eli ladies' nightin leffa oli hyvä!

Sit oli jo puhetta yhen perheen kanssa siitä, et muuttaisin niille kuukaudeks nyt kesällä aupaireileen tääl Luxissa, mut se nyt ei tuu toteutumaan, koska mua alko ahdistaa asia ihan sikana yhtäkkiä. Tai lähinnä sen jälkeen, ku olin sanonu jo et voin tulla ja sen perheen äiti sit lähetti eka ihmeellisen mailin, joka lähinnä oli sitä et tuunko vai enkö ja olin että täh ja se ei sitten odottanut ees sen päivän iltaan, että vastaisin siihen, vaan soitti useampaan otteeseen (ja onnistu viel ajoituksellisesti soittamaan huonoon aikaan, ku olin joko autoa ajamassa tai opiskelemassa). No enivei, tuli sit olo (mm. tosta) et en tulis viihtymään ja et se vaatis multa mahdottomia. No en tiiä siitä, ku en oo nyt menossa ottamaan selvää.. Mut toisaalta, ainakaan se ahdistus ei paina harteilla enää.

Perjantaina mentiin peräkylän (eli ei cityn) kuppila Flying Dutchmaniin, joka oli ihan täynnä ja siel oli sairaaaaan kuuma ja tanssittiin sairaasti ja oli kivaa. Tosin en vieläkään kestä sitä et nää saa polttaa kaikkialla.. Siel muutenki surkeessa happivajauksesta kärsineestä hikisestä ilmasta lähdettiin sit röökiltä dunkaten veks..

Unohdin tuolt välistä et ostin epilaattorin ja sähköhampiharjan! Ja tykkään kummastaki! Mul on semmonen ladyshavermasiina jo ennestään, mut se oli ihan sukka ja toi uus on tosi kiva, se on kivan värinen ja viel toimii! Ja hampiharja, rakkautta! Ekana päivänä pesin liioitellun paljon hampaita, ku olin sen ostanu. Mut 19 vuoden normiharjalla hinkkauksen jälkeen se oli niin masee!

Lauantaina sitten menin töihin jonku ruotsalaispojun ylppäreihin ja paikalla oli paljon ruotsalaisia ja mä siis kuulin, ajattelin ja puhuin ruotsia sinä päivänä ennätyksellisen paljon! Ja aina, ku oon ruotsalaisten kaa harmittaa sikana et kieli, jota oon ikäni opiskellu on ollu niin epäaktiivinen, et se on ihan liian huono siihen verrattuna, mitä se vois olla ja toi mun ruotsikärpäsen purema nostaa päätään harva se päivä. Eli saatatte törmää muhun Ruotsin puolella pikemmin, ku luulettekaan. Aion saada siitä ittelleni viel vahvan kielen joku päivä. Toinen tommonen kieli ois ranska, mut se tarkottais sit Ranskaan muuttamista..

Illalla sit hengasin vielä vähän lisää ruotsalaisten kaa ja yöelämä jäi lyhyeen ja menin sitte yheltä jo nukkumaan (poikkeuksellista, ku en normiarkipäivinäkään oo tyyliin yhelt viel nukkumas) ja muutaman kerran aamulla heräsin (silloin mul oli viel toi ahdistus päällä) ja lopulta sit nousinki ihan zombiena kolmen aikoihin, jolloin lähettiin kaverin kaa ulos käppäilemään, ku oli niin kuuma ja ihana ilma!

Seuraavan päivänä oliki sit myrsky ja meilt meni sähköt. Et hyvin vaihtuu sää! Tänään taas juhlitaan auringon iloista paistattelua!

Maanantaina oli joku pieni ranskan testi ja meni kai ihan jees noin lukemattakin, ku pitäis tosiaan olla noi asiat tuttuja jo ennestään. Olin tosin silloinki viel ahdistuskoomassa ja pari mun kaveria ihmetteliki et mikä mul on hätänä. Ihana, ku ne huomas heti sanomatta tommosen ja alko huolehtimaan:) Käytiin sit kaffella ja rupateltiin kaikkea sekalaista ja hengattiin vaan.

Koht pitää käydä hakee yks pikkuneiti, joka on ollu ihastelemassa villisikapikkusia, jotka joku perhe tääl oli päättäny pelastaa, kun ne oli ilman vanhempia tuol jossain ollu. Ainaki näin ymmärsin, et olis tapahtunu.

Ja tänään ranskan joku pieni suullinen koe sitte vuorossa illemmalla. Tällaista tänne Luxembourgiin siis.

Viikonloppu ohjelmasta en oo päättäny viel, vaihtoehtoina: Brysseli (la+su) sisältäen huvipuisto Walibin tai sit meen lauantaina kavereiden kaa paistaa pizzaa ja tekeen mansikkamargaritoja, tyttöjen ilta siis ja sunnuntaina ehkä joka tapauksessa tonne huvipuistoon. Tekee vähän mieli päästä roller coastereihin rentoutumaan ja heittään aivot narikkaan ja sit jos vielä sääkin nappais kohalleen, nii purrrrrrfekt!

Millois ihmiset on käyny viimeks huvipuistossa ja missä? Tai onks joku lähiaikoina menossa?

maanantai 8. kesäkuuta 2009

Ja elämä on päivästä päivään..

Erilaista. Samanlaista. Villiä. Hurjaa. Monotonista. Viihteellistä. Nälkäistä. Väsyttävää. Hymyä. Et cetera (eli etc, jos joku ei tienny).

Tein tässä äskettäin salavisiitin Suomeen. Joo, oli mulla syykin sille. Pääsykokeet. Mun piti kai alunperin sillai omassa rauhassa päntätä vika viikko, mut kaikki ei sit jotenki yllättäen (erittäin yllättävää varsinkin niille, ketkä mut tuntee) menny ihan suunnitelmien mukaan.

Salavisiitti suomennettuna tarkoittaa sitä, et mun käväsystä ei tiennyt juuri kukaan ja koska viikko menee niin nopeesti (puol vuotta edellisen käynnin jälkeen ainakin), et jos kavereita meinaa tapaa, nii se on sitten siinä ja puolet on pitäny jättää kylmästi, ku nallit kalliolle.

Nyt oon taas takas Luxembourgissa tappamassa aikaa. Kirjaimellisesti. Nää päivät nimittäin JUNNAA paikallaan, johtuen siitä et juoksin Suomessa (okei, joo no enimmäkseen kruisailin Uunolla (=auto) et kovin urheilullista) paikasta toiseen pää kolmantena jalkana... (ilmankos tulikin kompuroitua HAHAHA). Viikko oli ohi ennenku ehti sormia napsauttaan.

Parasta siinä oli kuitenkin mun muutama yllätyselementti, ku ilmestyin paikkoihin, joihin ihmiset viimeseks ois mua osannu odottaa. Näistä paras oli ehkä se, kun kävelin ostarin käytävää pitkin kohti parkkista ja autoa, jolloin vastaan tulee kaveri, jonka oon viimeks nähny, ennenku se lähti Tanskaan aupparoimaan. Ja ihmisten ilmeet on muutenkin niiiin ihania, ku niitä yllätetään. Miettikääs omaa ilmettänne, ku kaveri, jonka luulette olevan parin tuhannen kilometrin päässä ulkomailla, onkin yhtäkkiä oven takana?

Mut tosiaan, pääsykokeet oli ja meni. Nyt odotellaan tuloksia. Ja madellaan viikot Luxembourgissa, sillä mun stressi on purkautunu ja nyt tuntuu jotenki kädettömältä, ku en enää raahaa pääsykoekirjaa mukanani kaikkialla. Niinku oikeesti KAIKKIALLA.

Enivei, tulin vaan kertoo etten Suomes jaksanu dataa ja siks en päässy päivittää ja nyt mua väsyttää tää OLEMINEN, joka onkin niin rankkaa (itseasiassa on, jos on energiaa, ku vasta ladatussa litium -akussa), eikä silti voi tehdä mitään.

Meen tappaa aikaa eli tiskaamaan kattiloita. Huomenna Ladies' Night taas. Sandra Bullockin tähdittämä The Proposal tällä kertaa. Jos joku lähettää mulle lenkkarit tänne, nii voin ehkä herää aamulla ja harkita pellolla viilettämistä (ihan ku ilman lenkkareita en vois sitä tehdä..). Jotain eloo pitää nyt saada näihin päiviin tosiaan.

Seuraavaan kertaan, pahoittelen tekstin maanisuutta. Ei ollu inspistä ja tää olemisen väsymys paistaa tästä läpi ja kovaa. Onneks huomen on päivä uus, jee!

Sydämii kaikille Suomeen ja Luxembourgiin ja muillekki ihanille!

P.S. Mun tulevaisuus ei oo tyhjän päällä! Eli, jos en pääse kouluun nyt (vaan vasta puolen vuoden päästä), nii mulla on jo paikka minne mennä ja jos pääsen nii oon jeejeejee. Eli molempi parempi.

P.P.S. Mun aika täällä, tässä perheessä alkaa lähentyä loppuaan. Kesän suunnitelmia on ainaki 23565434. Katotaan, mihin noista suunnitelmista päädyn. Vielä on onneks aikaa ja kesääki jäljellä. Otetaan niistä kaikki irti!